Onko otsoni vaarallista?
Otsonin etuja ei voida kiistää. Otsoni suojelee maapalloa auringon elektromagneettiselta säteilyltä. Sitä käytetään hyvin laajasti erilaisiin puhdistuksiin. Hyvänä esimerkkinä toimii veden puhdistaminen bakteereista, jotta siitä saadaan juomakelpoista. Toinen tärkeä käyttöalue otsonille on torjunta-ainejäämien poistaminen hedelmistä ja vihanneksista. Voidaankin siis todeta, että otsonista on tullut tärkeä osa meidän yhteiskuntaamme – mutta kysymys kuuluu: Onko otsoni vaarallista?
Otsonia esiintyy luonnollisesti stratosfäärissä korkealla maanpinnan yläpuolella. Sähköiset kipinät, jotka kulkevat atmosfäärin läpi ja kohtaavat happimolekyylejä, muodostavat otsonia. Tämä tapahtuu itse asiassa joka kerralla kun salama iskee maahan. Nämä otsonimäärät ovat kuitenkin niin pieniä, etteivät ne vaikuta ihmiskehoon. Ainoastaan hajuherkät ihmiset voivat tuntea otsonin hajun ilmassa voimakkaiden ukkosten aikana ja jälkeen.
Kun otsonia tuotetaan otsonaattorin avulla, voi pitoisuuksia saada huomattavasti korkeammiksi kuin mitä luonto tuottaa. Nämä pitoisuudet otsonia ovat haitallisia ihmisille, eläimille ja kasveille – toisin sanoen, eläville organismeille. Tämän vuoksi otsonikäsittelyn aikana kukaan ei saa olla läsnä, sillä liian pitkä altistuminen otsonille voi antaa negatiivisia vaikutuksia.
Lyhyesti sanottuna, pienet pitoisuudet otsonia eivät ole haitallisia ihmisille tai eläimille. Korkeammat pitoisuudet voivat aiheuttaa negatiivisia seurauksia joillekin.
Matalat ja korkeat otsonipitoisuudet
Otsonipitoisuuksia mitataan ppm-menetelmällä (parts per million). Yliherkät ihmiset voivat tuntea otsonipitoisuuksia, jotka ovat niinkin matalia kuin 0,001 ppm. Luonnossa otsonia esiintyy 0,001-0,125 ppm-pitoisuuksissa. Se on hyvin pitkälti paikallista ja riippuu muun muassa atmosfääristä sekä korkeuksista. Alle 0,04 ppm otsonipitoisuudet eivät ole haitallisia ihmisille mutta ne tuhoavat kuitenkin tehokkaasti virukset, bakteerit, sienet ja homeitiöt.
- 0,001 PPM – Pienin pitoisuus, jonka yliherkkä ihminen voi tuntea. Liian matala täsmälliseen mittaamiseen sähköisesti.
- 0,003 – 0,010 PPM – Raja, jolloin keskivertoihminen voi tuntea otsonin puhtaassa ilmassa. Pitoisuudet tällä välillä pystytään mittaamaan tarkasti.
- 0,001 – 0,125 PPM – Tyypilliset otsonipitoisuudet luonnossa. Nämä vaihtelevat paikasta, atmosfääristä ja korkeudesta riippuen.
- 0,200 PPM – Pitkävaikutteinen altistuminen ei aiheuta oireita eikä haittoja ihmisille.
- 0,300 PPM – Ensimmäiset oireet esiintyvät ihmisillä. Pahoinvointisuus ja ärtynyt kurkku ovat tavallisimmat ensioireet.
- 25,000 PPM – Otsonipitoisuudet, jotka ovat välittömästi vaarallisia ihmiselle, ovat toistaiseksi tuntemattomia mutta eläimille näissä pitoisuuksissa oleskeleminen voi olla tappavaa jo 60 minuutin jälkeen.
Raja-arvot ja säännökset
On olemassa raja-arvoja, jotka ovat säädettyjä CNS (Canadian Standards Association) toimesta. Nämä koskevat otsonia tuottavia laitteita. Raja-arvot ovat 0,040 PPM ja ilmastoiduille tiloille 0,05 PPM. Suositellut raja-arvot esimerkiksi Ruotsissa ovat hieman korkeammat. Suositeltu raja-arvo on 0,1 PPM ja kattoraja-arvo 0,3 PPM. Raja-arvot ovat asetettu tavallisen työpäivän pituiselle altistumiselle, kun taas kattoraja-arvossa altistumisajaksi on säädetty 15 minuuttia.
Mitä työympäristövirasto sanoo?
“Työympäristövirasto ei vastusta otsonin käyttöä mikäli otsonia tuottava laite on kehitetty tuottamaan mahdollisimman pieniä pitoisuuksia otsonia raja-arvoihin nähden ja turvallisesta käytöstä sekä selkeistä käyttöohjeista voidaan varmistua.”
“Otsoni on kaasu, joka suoran altistumisen yhteydessä voi aiheuttaa vaurioita iholle, silmille ja keuhkoille. Meidän kemiallisia työympäristöjä koskevien sääntöjemme mukaan, työnantaja on velvollinen tekemään riskiarvioinnin tunnistaakseen mahdolliset olemassa olevat riskit. Otsonin kanssa työskennellessä täytyy olla sekä käsittely- että suojaohjeistukset saatavilla. Sopivat suojavarusteet ovat myös selkeä vaatimus.”
Kuinka vaarallista otsoni on kasveille?
Matalat otsonipitoisuudet eivät siis ole haitallisia ihmisille. Sen sijaan ekojärjestelmä ja kasvusto voivat vahingoittua altistuessaan jo suhteellisen pienille määrille otsonia. Herkimmät kasvit ovat pavut ja pinaatti, jotka voivat kärsiä vahinkoja jo hitusen luontoa korkeammasta otsonimäärästä. Joidenkin tutkijoiden mukaan jo nykyinen, luonnollisesti esiintyvä otsonimäärä, voi hidastaa tiettyjen kasvien kasvua. Näitä kasveja ovat esimerkiksi maanviljelystä tutut peruna ja vehnä.
Otsonin aiheuttamat vauriot kasveissa syntyvät silloin, kun kaasu kulkeutuu lehtien läpi ja tunkeutuu soluihin, jossa se reagoi ja tuhoaa entsyymejä. Seurauksena voi olla solujen kuoleminen. Tämä näkyy mustien pisteiden tai läiskien muodossa lehdissä. Esimerkiksi Ruotsissa kohonneet otsonipitoisuudet maantasolla aiheuttavat arvion mukaan yli puolen miljoonan kruunun (n. 50 000€) tuhoja vuosittain. Nämä kustannukset syntyvät lähinnä maanviljelyissä ja metsänkasvatuksessa.
Osta otsonaattori Ozoneairilta
Poista pahat hajut kaikista tiloista yhdellä Ozoneairin tehokkaista malleista. Löydä tarpeisiisi sopiva malli alla olevan linkin kautta.